Slider

Myöhäisillan ajatuksia unelmaduuneista

01/02/2018



Törmäsin tänään artikkeliin, jossa analysoitiin töitä tiuhaan vaihtavien nuorten aikuisten motiiveja ja työelämän muutoksia. Englanniksi termi on "job hopping" ja siihen kuuluu negatiivinen konnotaatio - liian monta työsuhdetta liian lyhyessä ajassa meinaa, että sussa täytyy olla ehdottomasti jotain vikaa.



Kirjoittaja oli kuitenkin eri mieltä. Hän oli työpaikkaa vaihtamalla tuplannut tulonsa ja kartuttanut monta uutta taitoa. Artikkelin lukeminen johti omassa mielessäni jälleen tuttujen ajatusten pariin: Millaiseen duunin juuri minä haluaisin tulevaisuudessa? Mitä haluaisin tehdä kokopäiväisesti?

Töistä kotiin polkiessani mietin tämänhetkistä työpaikkaani ja työnkuvaani. Työssäni yhdistyvät ihanalla tavalla tekstin kanssa tekeminen, tietokoneella nörtteily ja visuaalisuus. Pääsen viilaamaan muiden kirjoittamia tekstejä ja juttelemaan niistä toimittajien kanssa. Yhdessä on usein helpompaa pohtia, miten jutusta saisi kiinnostavamman, tunteikkaamman tai vetävämmän. Sivuja suunnitellessa ja taittaessa pääsen käyttämään hyväksi visuaalista silmääni ja päättämään, miltä lehti seuraavana aamuna näyttää. Teknologian kanssa töitä tehdessä tulee jatkuvasti eteen myös pieniä ongelmia, jotka täytyy ratkaista työvuoron aikana tai muuten lehti ei ilmesty. 

Tällä hetkellä kyseinen työpaikka on aivan täydellinen - mutta en halua jäädä siihen.

Eräs tuttuni julkaisi Instagramissa joitakin kuukausia sitten piirtämänsä ajatuskartan, johon hän oli koonnut ajatuksia unelmaduuneistaan. Kuva jäi mieleeni ja lopulta päätin alussa kuvaamani työillan jälkeen piirtää vastaanavan ajatuskartan omista haaveistani. Ensin tuntui, etten keksinyt mitään. Sitten ideoita alkoi tulla. Olen jo kerran tämän tekstin kirjoittamisen aikanakin noussut sohvalta ylös kirjoittaakseni vihkoon lisää asioita.

Haaveita on paljon, mutta olen varma, että pystyn toteuttamaan ainakin osan niistä. Jotkut vaativat enemmän tekemistä, toiset vähemmän. Ammatillisesti suurin niistä taitaa kuitenkin olla kehityshommiin pääseminen journalismin parissa. Tälläkin hetkellä pelottaa sanoa se ääneen, mutta kyllä, tulevaisuuden haaveenani on päästä tekemään työtä, jossa pääsen testaamaan tulevaisuuden journalismia ja kehittämään keinoja, joilla tarinoita voidaan kertoa ja jakaa ihmisille. Journalismin tulevaisuus on asia, josta voin puhua tuntikausia kyllästymättä ja jota voin tutkia päivästä toiseen - joten miksi en tekisi sitä työkseni?

Viime kesänä ajattelin haluavani yrittäjäksi. Muutama vuosi sitten halusin alkaa bloggaamaan ammattimaisesti. 12-vuotiaana haaveilin sisustussuunnittelijan urasta. Urahaaveet ovat muuttuneet vuosien varrella moneen kertaan, mutta kaikkia niitä on vienyt eteenpäin halu kehittyä ja oppia uusia asioita. Ennen unelmaduunia on kuitenkin tehtävä asioita - näin ensiksi on todennäköisesti pykäistävä yliopistosta viimeiset opintopisteet ja kirjoitettava gradu. 

En kuitenkaan aio odottaa valmistumisen jälkeistä elämää alkaakseni toteuttaa haaveitani. Päätin pyörämatkan aikana, että on ihan turhaa odottaa sopivaa hetkeä toteuttaa unelmiaan - elämä tulee aina tielle. Joten päätin alkaa tekemään asioita, joista pidän ja jotka ovat ammatillisesti kehittäviä, jo nyt. Se, miten lähden tätä ajatusta toteuttamaan, on vielä auki, mutta eiköhän sekin kirkastu tässä lähiaikoina.

Millaisia ajatuksia sulla on unelmaduuneista? Oletko jo sellaisessa vai haaveiletko vielä? Ja ennen kaikkea, mitä teet tällä hetkellä, jotta pääsisit lähemmäksi sitä sun unelmatyötä?

No comments:

Post a Comment

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan