Slider

TÄMÄ KESÄ

31/07/2015

Heinäkuun viimeinen päivä. Mä poden tällä hetkellä sitä joka kesäistä tunnetta: "Mihin tämä kesä oikein meni?" Vastahan oli toukokuun loppu ja oottelin innolla jälleen yhtä kesää toimittajana ja syksyllä siintävää vaihtoa. Nyt ne kesäkuukaudet Suomessa on ohi ja lähtöön on 10 päivää. (Mun pitäs varmaan laittaa joku laskuri johonkin, koska hoen näitä jäljellä olevia päiviä koko ajan...)



Heinäkuu kului suurilta osin töissä, mutta väliin osui myös muutama oikeasti rentouttava viikonloppu ja se pikkuinen kesäflunssakin, joka pakotti pysähtymään. Tässä tulee kuukauden suosikkijutut!

Kirja: Kerstin Gierin Rakkaus ei katso aikaa -sarja. Mulla oli koko ajan tunne, että sarja oli suunnattu vähän mua nuoremmille lukijoille, mutta silti, se oli ihanan kevyttä kesälukemista!

Tekeminen: Veneily. Päästiin koko kesän aikana vain kaksi kertaa järvelle, mutta se on silti parasta tekemistä kesäpäivänä.

Ruoka: Mansikat ja mustikat. Varsinkin myslin ja maidon kanssa aamupalaksi. Nam!

Treeni: On jääny tässä kuussa luvattoman vähälle. Mutta pyöräily on yllättävää kyllä ollut tosi kivaa.

Sarja: Neiti Fisherin etsivätoimisto. Jos tykkäät yhtään murhamysteereistä, innoittavista päähenkilöistä, pienestä romanssista ja 1920-luvusta, tää on ehdottomasti sun sarja. Mulla on jo kolmas kausi menossa...

Biisi: Hävettää myöntääkin, mutta viime aikoina mun kuulokkeissa on pauhannut JVG:n Tarkenee. En tykkää kyseisestä kaksikosta ollenkaan, mutta tän biisin kertsissä laulaa aivan ihana Teemu Brunila (tähän miljoona sydäntä). The Crash -fanille se, että Brunila laulaa suomeksi ja tällasella biisillä oli pieni järkytys.

ps. Jos joku tietää hyvän ja toimivan pakkauslistan, niin saa linkata. Vähän tässä on ihmettelemistä, että mitä sitä pakkais mukaan yhteen matkalaukkuun neljäksi kuukaudeksi!

I'M ALIVE

28/07/2015

Kirjotin viimeksi, että kaipaan lomaa. Sitten mä otinkin vahingossa kahdeksan päivää lomaa blogista. Ei ollut tarkoitus, pahoittelut. Elämä sattu tulemaan tielle.


Ehdin tässä välissä tehdä vähän töitä, urheilla, olla kipeänä (tyhmää!), juhlia yhdet ristiäiset ja viettää aikaa kavereiden kanssa. Jenkkeihin lähteminen on alle kahden viikon päässä ja mä en oikein tiedä, mitä mun päässä pyörii, kun mietin sitä. Jollain tapaa mua jännittää ihan kamalasti ja toisaalta taas pelottaa, että miten tuun selviämään. Orientaation aikataulu tuli sähköpostissa eilen ja saapumisen jälkeiset kolme päivää tulee olemaan aika tiukkoja 8-16 kestäviä settejä.

Yritin kysellä koululta, josko ne vois laittaa mut jo kursseille valmiiksi, mutta ihminen joka näitä asioita hoitaa, oli ehtinyt jäädä jo lomalle. Rekisteröinti saa siis odottaa orientaatioon saakka. Oon myös jutellut jo mun kahden kämppiksen kanssa, joista toinen on tanskalainen. Mulla on siis oma huone ja vessan jaan tämän tanskalaisen tytön kanssa. Meidän lisäksi samassa asunnossa asuu kaksi amerikkalaista tyttöä.

Lupaan palata myöhemmin tällä viikolla oikeiden aiheiden kera, tän postauksen pointti taisi olla vaan se, että elossa ollaan! Ihanaa viikkoa sulle :-)

MÄ KAIPAAN LOMAA

20/07/2015

Tiiättekö sen fiiliksen, kun työpäivän jälkeen on sellanen olo, että kaipaisi vaan lomaa? Töissä ei ole tarvinut olla edes huono päivä, vaan kaipuu johtuu siitä, että ajatuksia ei ole saanut nollattua stressistä pitkään aikaan. Mulla on ollut sellainen olo jo jonkun aikaa.



Oon viimeksi lomaillut kunnolla yli vuosi sitten. Sen jälkeen oon putkessa suorittanut töitä, yliopistoa, harrastuksia ja urheilua, ja vielä vähän lisää töitä ja yliopistoa. Mulla on sellainen olo, etten ole saanut missään vaiheessa vedettyä kunnolla henkeä ja mietittyä, mitä mun elämässä tapahtuu tällä hetkellä. Älä käsitä väärin, mä oon ollut onnellinen viimeisen vuoden aikana, koska ihan huikeita juttuja on tapahtunut ja niitä on vielä paljon edessä. Mutta...

Nyt mulla on täydellinen tilaisuus pitää sitä kauan kaivattua "lomaa". Mulla olisi mahdollisuus olla poissaoleva yliopistolta ensi kevään ajan ja tehdä jotakin muuta. Keskittyä esimerkiksi töiden tekemiseen, kokeilla freelancerina olemista, kehittää blogia, ommella pitkästä aikaa jotain, treenata enemmän... Pieniä juttuja, joille ei vaan tällä hetkellä löydy aikaa.

Mun suunnitelmassa on vikoja (kuten mistä rahat elämiseen, jos töitä ei olekaan?) ja tällä hetkellä se tuntuu pelottavalta. Yliopiston penkille palaaminen vaihtosyksyn jälkeen tuntuu turvalliselta vaihtoehdolta, ja samalla niin tylsältä. Luulen, että myöhemmin elämässä tällaista niin sanotun vapaan kevään ajanjaksoa ei välttämättä enää ilmesty. 

Siispä, mietin täällä pääni puhki, mitä tekisin ensi keväänä. Löytyykö ruutujen sieltä puolelta samojen asioiden kanssa kamppailevia tyyppejä? Tai onko joku ollut samassa tilanteessa ja olis antaa neuvoja? Laittakaa kommenttiboksi laulamaan!

OPISKELIJA, NÄIN RAHOITAT VAIHTOSI

14/07/2015

Ulkomailla opiskeleminen, ainakin Euroopan ulkopuolella, on kallista. Mitä sitä turhaan kaunistelemaan, sillä rahaa vaihtoon saa uppoamaan tonnin jos toisenkin. Omalta osaltani vaihto Yhdysvalloissa on jo näin ennen lähtöä maksanut hieman yli 5 000 euroa ja lähtöön on vielä jokunen viikko aikaa. Postaan vielä ennen lähtöä koosteen siitä, mihin kaikkeen rahaa on kulunut!



Summa kuulostaa isolta, mutta oikeasti se koostuu vain muutamasta isommasta menoerästä ja monista pienistä. Sen saa kasaan kovalla työllä ja säästämisellä, ja aina kannattaa kysyä rahallista apua vähän joka suunnasta. Seuraavassa vinkkejä, mistä varoja kannattaa alkaa keräämään.

1 - Säästä kesätyörahat
Mulla on säästössä kesätyörahoja kahdelta kesältä sen vuoksi, että tein säännöllisen epäsäännöllisesti töitä koko viime talven ajalla. Lyhyilläkin lomapätkillä koulusta otin tarjotut vuorot vastaan ja pistin rahat säästöön. 

2 - Koululta saa yleensä apurahaa
Meillä jokainen vaihtoonlähtijä saa apurahan, jonka suuruus riippuu kohdemaasta. ISEP-vaihtoon lähtevä saa vajaat 1 500 euroa käytettäväksi vaihdon kustannuksiin. Sillä maksaa esimerkiksi lennot kohteeseen ja takaisin, ja vähän jotain muuta

3 - Hae muutakin apurahaa
Apurahamahiksia kannattaa googlata ja hyödyntää niin paljon kuin mahdollista. Myönnettävien avustusten ehdoista kannattaa kuitenkin tarkistaa, että voit saada samaan "projektiin", siis vaihtoon, rahaa jostakin muualtakin. usein hakulomakkeessa kysytään, avustaako jokin muukin taho sinua. Jos tietty hakuaika livahtaa ophi, ei hätää, kannattaa aina tsekata apurahan käyttöehdot, koska usein esimerkiksi keväällä myönnettävä apuraha kelpaa edellisen syksyn kustannuksiin. Täsmävinkki: Kouvolassa Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö jakaa apurahaa yleensä vaihto-opiskelun matkakuluihin.

4 - Tarkista, voitko saada stipendin vaihtoyliopistosta
Joillain amerikkalaisilla yliopistoilla on stipendiohjelma myös ulkomaisille opiskelijoille. Ehdot ja summat vaihtelevat paljon ja joidenkin yliopistojen stipendit ovat pelkästään kokonaista tutkintoa suorittaville opiskelijoille. Silti, kannattaa aktiivisesti etsiä vaihtoehtoja, jos rahat meinaavat loppua.

5 - Ethän unohda: opintotuki ja -laina
Saat opintotukea aivan normaalisti Kelalta, kunhan osoitat, että vaihto kuuluu opintoihisi ja suoritat riittävän määrän opintopisteitä myös ulkomailla. Ulkomailla suoritettaviin opintoihin saa isompaa opintolainaa, joten elämisen helpottamiseksi sen nostamista kannattaa ehdottomasti harkita.

Vaihtojaksolle kertyy hintaa, mutta hei, uskon, että se tulee olemaan aivan huikea kokemus. Kokemukset ja niistä muodostuvat muistot on asioita joihin mä haluan panostaa, joten mua ei harmita käyttää rahaa vaihtoon. Jos sulla on joku hyvä vinkki, miten vaihtokassaa saa kartutettua, niin jaa se ihmeessä kommenteissa!

ZZZ - 6 VINKKIÄ PAREMPAAN UNEEN

10/07/2015

Vaihto ja työt ovat aiheuttaneet mulle viime aikoina ilmeisesti jonkun verran stressiä, koska oon nähnyt öisin mitä villeimpiä unia. Olen muun muassa yrittänyt tappaa posliinisen kanin, josta lähti ärsyttävä ääni (joka osoittautui lopulta mun herätyskelloksi), hengittänyt mustaa savua, joka aiheutti hallusinaatioita ja yrittänyt selvittää murhattujen kolmosten tapausta. Unia on ihan kiva nähdä, don't get me wrong, mutta se väsyttää myös ihan sairaasti. Aamuisin tuntuu, että yöllä on ollut enemmän meininkiä kuin päivällä ehtii tekemäänkään. Ja koko ajan väsyttää.






Maanantai-tiistai välisenä yönä nukuin viimein kunnolliset yöunet ilman yhtään painajaista tai unta ja nukahdin ennen yhtä, vaikka olin tullut töistä vasta ennen puoltayötä. Aamulla fiilis oli ihan mahtava, koska mielessä ei pyörineet murhatut lapset eikä kirotut kanit. En ollut ennen tuota yötä edes tajunnut, miten unien näkeminen joka yö vaikutti päivän olotilaani. (Sivuhuomautus: seuraavana yönä nukahdin vasta ennen viittä ja näin unta töistä, ja viime yön unita en edes viitsi kertoa...)

Siispä, sekä teidän että omaksi ilokseni kasasin vinkkejä parempaan ja rauhallisempaan uneen. Toivottavasti näistä on apua!

1 - Tuuleta huoneesi ennen nukkumaanmenoa ja sulje verhot. Raitis ja hieman viileä ilma helpottavat nukahtamista. Kesäisin pimennysverho auttaa ulkoa tulvivaan valoon.

2 - Sulje tietokone ja televisio tuntia ennen nukkumaanmenoa, äläkä ota puhelinta mukaan sänkyyn. Pidä sänky teknologiattomana alueena.

3 - Vältä turhaa juomista illalla, ettet joudu ravaamaan illalla tai yöllä vessassa.

4 - Syö kevyt iltapala. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin yrittää nukahtaa nälkäisenä. Hitaat hiilihydraatit sopivat parhaiten iltapalalle, esimerkiksi maito, kana, mantelit, kokojyvä ja kananmuna ovat hyviä vaihtoehtoja.

5 - Yritä käydä joka ilta samaan aikaan nukkumaan. Säännöllisyys tekee toiminnasta tavan ja pian huomaat, että kehosi kaipaa unta samaan vuokaudenaikaan joka ilta.

6 - Rentoudu. Niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin, niin mieltä vaivaavien asioiden unohtaminen nukkumaankäydessä tuntuu usein mahdottomalta. Yritä kuitenkin, koska stressaavien asioiden ajatteleminen on yhtä stressaavaa kuin itse tilanteessa oleminen.

Jos sulla on vinkkejä ja niksejä, miten nukahtaa ja nukkua paremmin niin jaa niitä ihmeessä kommenttilaatikossa. Kauniita unia!

VIISUMIHAASTATTELU - TURHAN TÄRKEETÄ

07/07/2015

Nyt seuraa viimein jatkoa Yhdysvaltojen viisumin hakemisesta kertovaan postaukseen. Kävin itse viisumihaastattelussa kesäkuun puolivälissä ja vaikka jenkkien järjestelmissä olikin ennen juhannusta jotain häikkää, niin passi ja siihen liimattu viisumi tulivat mulle postissa kolmen viikon kuluessa eli hyvissä ajoin ennen lähtöä!


Viisumihaastatteluun tarvii mukaan ison nipun papereita, kuten:
  • passin
  • viisumikuvat
  • DS-2019 -lomakkeen
  • DS-160 -lomakkeen varmistussivun
  • SEVIS-maksukuitin
  • MRV-kuitin (eli kuitti viisumimaksusta)
  • J-1 No objection letter
  • yliopiston hyväksymiskirjeen/kotiyliopiston todistuksen, että on mukana vaihto-ohjelmassa
  • varallisuustodistuksen
  • todistuksen vakuutuksesta (ainakin ISEP-ohjelmassa)
Passin pitää olla voimassa ainakin 6 kuukautta vaihdosta tulon jälkeen ja viisumikuvat kannattaa käydä ottamassa valokuvaajalla. DS-2019 -lomakkeen ja J-1 no objection letterin lähettää vastaanottava yliopisto ja DS-160 -lomakkeen täytät itse viisumihaun aikana. SEVIS-maksu maksetaan, jos aikoo opiskella Jenkeissä ja se on (viisumista riippuen, itselläni J1) tällä hetkellä noin 160 euroa. MRV-kuitti (machine readable visa) on viisumimaksusta (152 euroa) saatu kuitti. Lisäksi haastiksessa pitää olla mukana yliopiston hyväksymiskirje. 

Varallisuustodistuksen saa omasta pankista pyytämällä. Se on siis periaatteessa vain tiliote, jonka pankki on allekirjoittanut. Ne haluaa haastattelussa tietää, että sulla on varaa elättää itsesi Yhdysvalloissa ja tulla viisumin loppumisajankohdan jälkeen kotiin. Mulla oli pankin paperin lisäksi mukana vanhempien allekirjoittama paperi, jossa luki, että ne sitoutuu siirtämään mulle tietyn summan rahaa, jos multa loppuu varat ja todistus, että saan yliopistolta apurahan vaihtoa varten. Myös esimerkiksi kesätyösopimuksella voi todistaa, että palkkatuloja on tulossa vielä ennen vaihdon alkua. Vakuutusasiasta en ole varma muiden vaihto-ohjelmien kohdalla, mutta meitä neuvottiin ISEPistä ottamaan haastatteluun mukaan myös kopio vakuutuksesta, joka on pakollinen kaikille ohjelmaan osallistuville.

Kun kaikki edellisessä postauksessa kuvailemani paperisota on käyty läpi ja olet varma, että sulla on myös kaikki yllä luettelemani paperit, pääset varaamaan itsellesi haastatteluajan Yhdysvaltojen Helsingin suurlähetystöön. Suurlähetystö sijaitsee Kaivopuistossa, minne pääsee helposti esimerkiksi ratikalla rautatieasemalta. Oma haastatteluaikani oli puoli yhdeksältä aamulla, mikä tarkoitti, että lähdin Kouvolasta puoli seitsemän aikaan kohti Helsinkiä. Juna oli hieman ennen kahdeksaa Helsingissä, mistä hyppäsin ratikkaan ja saavuin Kaivopuistoon hyvissä ajoin eli noin kello 8.10.

Ensin jonotettiin lähetystön ulkopuolella puolisen tuntia. Passi annettiin virkailijalle, minkä jälkeen mentiin turvatarkastuksen läpi yksitellen. Meininki oli aika samanlaista kuin lentokoneeseen mennessä. Lähetystöön saa ottaa mukaan vain pakolliset haastatteluun tuotavat paperit ja muut tavarat jätetään säilöön. Tarkastuksessa pitää myö ottaa laukusta pois kaikki elektroniikka. Vartija saattaa sut jokaiselta ovelta ovelle, eikä minnekään saa mennä yksin. 

Turvatarkastuksesta siirrytään seuraavaan odotushuoneeseen, jossa otetaan numerolappu. Siinä vaiheessa sun pitää tietää, millaista viisumia olet hakemassa: immigrant vai non-immigrant. Turvallisuustyypit, jotka sua alkuvaiheessa saattaa joka paikkaan, ei tiedä viisumiasioista mitään, joten sun pitää itse olla selvillä, millaista viisumia oot menossa anomaan. Opiskelijaviisumit on yleensä non-immigrant-luokkaa. 

Siinä sitten odotellaan taas jonkun aikaa, kunnes pääset ensimmäiselle tiskille asioimaan. Virkailija ottaa sulta paperit, jonka jälkeen pääsee odottamaan lisää. Seuraavalla tiskillä sulta otetaan sormenjäljet skannerilla ja jälleen odotetaan. Kolmannella tiskillä edessä on "haastattelu". Kaikki muut tyypit ovat tähän mennessä puhuneet suomea, mutta viimeisen kanssa puhutaan englantia. Multa kysyttiin tässä niin sanotussa haastattelussa, että olenko vaihdossa jouluun asti, menenkö opiskelijana vai tutkijana ja olenko menossa Georgiaan. Vaihdoin virkailijan kanssa varmaan yhteensä viisi sanaa, kunnes se sanoi, että mun hakemus on hyväksytty ja viisumi tulee postissa viikon kuluessa.

Koko hommaan kului yhteensä lähes puolitoista tuntia lähetystössä, koska odottamista oli niin paljon. Jos sattuu pääsemään ensimmäisenä lähetystöön sisään aamulla, voi sieltä selvitä jopa 20 minuutissa. Itselläni meni kuitenkin lähemmäs pari tuntia.

Viisumi tuli maksamaan lopulta...
  • MRV-maksu 152 euroa
  • SEVIS-maksu 161 euroa
  • Viisumikuvat 20 euroa
  • Junamatkat, ratikka ja ruokaa Helsingissä, noin 50 euroa
 ... yhteensä 383 euroa.

Kaikki hokee tätä mulle ja mä hoen nyt teille: Se on sen arvoista. Kuukausi lähtöön, iik!

Jos sulla on kokemuksia tai jotain kysyttävää, niin huutele kommenteissa tai somessa, juttelen mielelläni näistä jutuista vaihtoonlähtijöiden/sitä harkitsevien kanssa! :-)

GOALS FOR JULY

02/07/2015

Heinäkuu on täällä ja säästä päätelleen myös kesä! En jaksais odottaa huomista, että pääsen töistä ja nauttimaan viikonlopusta. Perjantaina on tiedossa kivaa ohjelmaa Savosta saapuvan kaverin kanssa (mennään muun muassa Koplan matsiin!) ja lauantaina ollaan suunniteltu menevämme veneilemaan poikaystävän kanssa. Luulis, että tällainen toimistotyöläinenkin ruskettuis viikonlopun aikana edes vähän. Ainakin toivottavasti!



Kesäkuulle mulla ei ollut tavoitteita, koska kuukauden suosikitkin jäi tekemättä. Ei siis kertausta viime kuun meiningeistä, vaan mennään suoraan asiaan.

Heinäkuussa aion...
  • Treenata enemmän. Juoksu on kulkenu paremmin viime aikoina ja salitreeniäkin on tullu taas harrastettua. Liikunnasta meinaan siis pitää kiinni.
  • Lukea monen monta romaania. Luin kesäkuussa muistaakseni kuusi kirjaa ja heinäkuussa saa jatkua sama tahti.
  • Tehdä kesäseikkailun. Oli se sitten spontaani uimareissu lähirannalle tai jotain vähän eksoottisempaa, niin jotain jännää ja kivaa aion tehdä. Mieluiten hyvässä seurassa.
  • Kuvata, kuvata ja kuvata. Tallentaa kesämuistoja. joita voi sitten koti-ikävän iskiessä katella Amerikassa.
  • Nauttia kesästä. Koska kun mä palaan takaisin Suomeen, on jo pimeetä ja kylmää!

Mitä te aiotte tehdä heinäkuussa? :)
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan