Slider

KURKISTUS 13-VUOTIAAN MINNAN AJATUKSIIN

19/03/2015

Siivosin tällä viikolla mun hotmailin roskapostikansiota ja törmäsin hassuun sähköpostiin. Se oli tosiaankin roskapostia, mutta paljasti mulle mitä hauskimman asian. Kyseinen sähköposti johdatti mut ensimmäisen blogini jäljille ja takaisin vuoteen 2006, kun oon alkanut ensimmäisen kerran kirjoittaa blogia. Oon siis pyörinyt blogimaailmassa jo melkein kymmenen vuotta!

 photo kurkkausminnanmieleen_zpsgjwboyvv.jpg
Luin vanhaa vuodatuksesta löytyvää nettipäiväkirjaani kauhulla, koska materiaali kuuluisi ihan selkeästi nimenomaan sinne päiväkirjan kansien väliin. Kymmenessä vuodessa on onneksi tarttunut jotain älliä tonne korvien väliin, nimittäin sellaisia juttuja en enää ikinä laittaisi nykypäivänä nettiin. Joukosta löytyi häpeää aiheuttavien teiniangstien lisäksi ihan hauskojakin muistoja muun muassa mun ekasta sirkusesiintymisestä.

Tässä teille kurkkaus teini-ikäisen minun maailmaan, enjoy!

Matikan kokeet meni ihan päin sitä itteään ja muttenki. Mut no joo, En oo ollu treeneissä koko täl viikol ku on ollu hirveest kokeita. (2008)

Siis kirjotin blogiin näköjään ihan tavallisista asioista. Kokeista, treeneistä... Vuonna 2008 olin seikaluokkalainen.

Luin Sherlock Holmesin seikkailuja. En ennen ole lukenut yhtäkään Holmesia kirjana, mutta nyt oli pakko. Koulusta annettiin kirja käteen ja sanottiin että "lueppa toi helmikuun ekalla viikolle". Ja mie luin. Ihan perus kirja, mulle. En ihastunut, enkä kauhistunut, mutta sen päättelin että Conan Doyle osaa kyllä kirjottaa. (2008)

Arthur Conan Doyle osaa varmaan joo kirjoittaa. Niin syvällistä analyysiä multa! Tällä hetkellä mulla on Sherlock Holmesin kaikki seikkailut yöpöydällä odottamassa vuoroaan. En oikeasti edes muistanut, että oon joskus lukenut Baskervillen koiran.

Kaksi tuntia pesäpalloa yhdestä kolmeen koulun hiekkakentällä voisi sanoa kidutukseksi, mutta voitettiin sentään. (2008)

Muistan tän pesäpallopelin! Seiskaluokan vikoja päiviä ennen kesälomaa. Fiilis oli korkeella ja tykkäsin kyllä pesäpallostakin. Siihen aikaan sitä ei vaan saanu sanoa ääneen.

Ja kymmenen minuutin päästä syömään. Ja sit nukkumaan. En kyl varmana nukaha ennen kymmentä. Tai mistä sitä tietää. Päiväunet jäi väliin. (2007)

Olin esiteininä aika melodramaattinen ja niitä kamalimpia ahdistuksen potemistekstejä en kehtaa liittää tänne. Hyvä kun pystyin lukemaan ne itsekään. Kirjotin silloin töksähtäviä lauseita, koska se kuulosti mun mielestä hienolta ja runolliselta. Oh me.

Loppuvaiheessa oli käsillä seisontaa. Laitoimme alustan seinän viereen ja siitä piti heittää jalat yli ja nojata seinään. Otin vähän liian vähän vauhtia, enkä osunutkaan seinään. Jäin käsilläseisontaan tajuamatta itse mitään, kun ei seinää tuntunut, mutta en myöskään horjunut. Tajusin sen vasta kun kaverini kiljaisi: "Luoja, sie osaat!" Sitten alkoi käsissä tuntua kun sen tajusi, ja tulin alas. (2007)

Kässäriä on treenattu näköjään jo vuonna 2007, mutta osaamisesta ei kyllä silloin voinut puhua, kun ei voi puhua vielä nykyäänkään. Ensimmäinen blogini koostui itseasiassa suurimmalta osalta siitä, mitä oltiin minäkin päivänä tehty sirkustreeneissä.

On se kai aika hyvä että tämä blogi on olemassa. Ei tarvitse kirjoittaa päiväkirjaankaan ja pelätä että joku lukee, kun vanhemmatkaan ei tästä tiedä. (2006)

Itseironiaa vai oonko tosissani ajatellut noin? Siis hei haloo, Minna 12-v., sun kirjotukset on netissä kaikkien luettavilla. Myös ne ihmiset joista kirjotat niiden omilla nimillä voi lukea ne tekstit ja tunnistaa ittensä. Kirjota ennemmin sinne päiväkirjaan!

ps. Kuva on vuodelta 2008, kun ostin ensimmäisen järjestelmäkamerani. Nykyään voin vaan ajatella, että luojan kiitos en ole enää teini-ikäinen!

2 comments:

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan